Brunssi Krullassa

Viime syksynä Krulla sulki ovensa. Jäin kaipaamaan sitä, koska Krulla oli itseoikeutetusti kuulunut Helsingin kahviloiden parhaimmistoon. Kun sitten kuulin Krullan avaavan ovensa uudella paikalla, en voinut muuta kuin odottaa vesi kielellä koska pääsen jälleen nautiskelemaan sen kakuista.

Viime viikonloppuna päädyin pariinkin otteeseen Krullaan. Sekä kahville että brunssille. Ensivaikutelma uudesta Krullasta on valitettavasti hieman kaksijakoinen. Siellä on – tietenkin – paljon tuttua, mutta tila on isompi ja jotkut yksityiskohdat hieman häiritsevät. Ennen kaikkea se, että katossa ilmastointiputkia ei ole kätketty. Kun erehtyy ihailemaan katosta roikkuvaa kristallikruunua, brutaalilla tavalla silmiin osuu myös sen yläpuolella olevat harmaat putket. Örgh. Ja isommassa tilassa entinen intiimiys tietenkin kärsii, valitettavasti. On kuitenkin myönnettävä, että pääosin Krulla on entisensä. Kakut ovat edelleenkin melkein Helsingin parhaita (ensimmäistä sijaa omalla henkilökohtaisella listallani on pitkään pitänyt Kakkugalleria), kahvilan tunnelma miellyttävä ja palvelu ystävällistä.

En ole kovin usein viitsinyt lähteä Krullaan brunssille, koska sen hinta-laatusuhde ei mielestäni ole aivan paras mahdollinen. Brunssi on toki hyvä ja monipuolinen, ja siihen sisältyy myös kakkupala, mutta 26 euron hintaan odottaisin jotain vielä parempaa. Niin tälläkin kertaa. Erityismaininta täytyy kuitenkin antaa tuoremehuille, croissanteille (jostain syystä Helsingistä on lähes mahdotonta löytää hyviä croissanteja) sekä hilloille. Ne olivat kaikki oikein hyviä ja keskimääräistä parempia. Ja tietenkin kakkupala oli perinteiseen tapaan oikein maukas. Söin tällä kertaa passion-lime -kakkua. Olisin toivonut, että passionhedelmä olisi maistunut hieman voimakkaammin, mutta kokonaisuutena kakusta jäi kuitenkin hyvä mieli.

Krulla on täällä taas ja aukko Helsingin kahviloiden joukosta on poissa. On kuitenkin myönnettävä, että jään hitusen kaipaamaan vanhaa Fredan Krullaa.

Tunnelma: ***

Ruoka: ****

Palvelu: ****

Hinta-laatusuhde: ***

Kaartintupa

Kävin tänään tutustumassa kahvila Kaartintupaan, joka sijaitsee Kasarmikadulla. Olin jo viime syksynä kuullut sen avautumisesta ja mielessäni oli ollut tulla maistelemaan sen tarjoamia herkkuja. Koska liikun valitettavan harvoin Kasarmikadun ympäristössä, tutustuminen oli kuitenkin jäänyt. Ja minkä virheen olin tehnyt! Kaartintupa ansaitsee ehdottomasti paikan yhtenä Helsingin miellyttävimmistä kahviloista.

Tilaan usein kahvilassa cappucinon sekä kakkupalan. Ne paljastavat lähes erehtymättömästi kahvilan tason. Hyvää cappucinoa löytää edelleenkin valitettavan harvoin Helsingistä, eivätkä kakutkaan usein säväytä. Helsingin kahvilakulttuuri on edelleen valitettavan ohutta, ja mistä sen paremmin toteaisi kuin kahviloiden tarjoamasta kahvista ja leivoksista. Kaartintuvan tiskille astuessani valintani oli siis selvä: cappucino sekä kakkupala, joka tällä kertaa oli mustaherukkasuklaakakkua.

Kaartintupa on varsin pieni kahvila. Iso seurue voisi täyttää sen yksinään. Pienuus tietenkin luo osaltaan tunnelmaa, joka on ihastuttavan lämmin.  Olin aivan lumoutunut siitä, miten kahvilassa soi vanha jazz sekä suomalainen iskelmä: Kipparikvartetti ja Tapio Rautavaara. Sisustus on mahdollisimman kaukana ketjuhelvettien mitäänsanomattomuudesta. Pöydät ja tuolit olivat täyspuuta ja selkeästi iäkkäitä. Astiat puolestaan näyttivät kuin ne olisi etsitty kirpputoreilta ja antiikkikaupoista. Vanhaa, hieman kulunutta posliinia, jota voi nähdä mummolassa, mutta harvoin muualla. Kuinka ihana idea käyttää vanhoja astiastoja kahvilassa!

Kahvia siemaillessani vilkuilin myös sivusilmällä ruoka- ja juomalistaa, jonka luettuani olin viimeistään vakuuttunut Kaartintuvan hienoudesta. Vaikutuksen tekivät listalla ollut valikoima alsacelaisia viinejä sekä kotimaisia pientuottajilta olevia hedelmä- ja marjaliköörejä. Lisäksi tarjolla on hyvä valikoima erilaisia teelaatuja sekä erilaista suolaista ja makeaa syötävää. Ja sydämeni sykähti, kun huomasin miten listalla on selkeästi huomioitu kasvissyöjät.  Useista ruokalajeista oli esimerkiksi saatavilla tofuversio.

Tässä vaiheessa lienee kohtuullista, että sanon myös sanasen cappucinosta ja kakusta. Molemmat pärjäsivät hyvin vertailussa Helsingin muihin kahviloihin. Kakun mustaherukkamousse oli varsin maukasta, mutta suklaapohja olisi saanut olla hiukan suklaisempi.  Lisäpisteitä täytyy kuitenkin antaa siitä, että kakku oli itseleivottua. Valitettavan useat Helsingin kahvilat tilaavat leivonnaisensa muualta, ja on sanottava, että niin paljon kuin rakastankin esimerkiksi Kakkugallerian kakkuja, en halua syödä niitä joka toisessa kahvilassa.  On myös mainittava palvelu, joka oli oikein hyvää ja ystävällistä. Kahvilanpitäjän kanssa olisi voinut jäädä juttelemaan pitkäksikin aikaa.

En voi kuin suositella Kaartintupaa jokaiselle kahviloiden rakastajalle. Pieni, kodikas kahvila, joka tekee Helsingistä hieman miellyttävämmän paikan asua.

Tunnelma: *****

Leivonnaiset: ****

Palvelu: *****

Hinta-laatusuhde: ****

P.S. Lienee parasta myös tunnustaa, että idean tähän blogiin sain Kaartintuvassa istuessani. Se olkoon vielä yksi suositus Kaartintuvan puolesta.